keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ihanan hempeää

Kyllä arvostan kovasti niitä, jotka tekevät tilkkutöitä tuosta noin vaan. Itse olen saanut ennen tätä yhden pienen torkkupeiton valmiiksi, ja tätä vauvanpeittoa tein todella monta tuntia. Hullun hommaa olisi vääntää jotain parisängyn peitettä ja vielä miettiä kuvioita, saati käyttää muita kuin neliskanttisia kangaspalasia. Onnistuin silti mielestäni hyvin, vaikka eihän nuo palaset ihan kohdakkain olekaan. Tästä tuli niin suloinen! Toivottavasti myös ystäväni ja hänen tuleva babynsa ilahtuvat tästä. Onnistuin myös ompelemaan tuonne väliin vanulevyä, ohhoh!
 
 
 
Välillä sitä tulee niin mielettömän onnelliseksi, kun saa jotain kivaa valmiiksi. Onnistumisen ja oppimisen ilo on ihanaa. Antamisen ilo vielä suurempaa. Olen myös tullut siihen tulokseen, että käsityöt ovat erinomaista terapiaa. Joskus kun velloo kurjissa ajatuksissa tai on kovin stressaantunut, saa aivot levätä ahdistavilta ajatuksilta kun mantranomaisesti laskee kierroksia tai keskittyy neulekuvioon. Oletteko samaa mieltä?
 
 

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Parit sukat

Tässäpä jo aikaa sitten neulomani sukat, nämä taitavat mennä pukinkonttiin. Olen saanut työkavereilta tilauksia huovutetuista lapasista, ja niitä nyt sitten valmistuu tasaiseen tahtiin. Kiva tehdä niitä, mutta toisaalta blogin kannalta yksipuolista. Aika kun ei kuitenkaan aika riitä oikein muuhun. Kahdet pitäisi vielä rykäistä.
 
 
Mummini on taitava käsitöiden tekijä, kuten äitinikin. Mummini luuli taannoin, ettei kaihin vuoksi enää koskaan voi neuloa. Ja voi sitä iloa, kun hoidot tepsivät, ja hän näkee jälleen! Tässä mummini neulomat upeat sukat. No, jos itse käsityöinto on periytynyt minulle saakka, niin olisi voinut periytyä myös kädenjäljen siisteys. Enpä ole kenenkään nähnyt neulovan niin napakkaa pintaa kuin mummini. Itse joudun käyttämään ohjeistusta ohuempia puikkoja kun käsialani on niin löyhää.
 
 
 
 
Olen kärsinyt flunssasta nyt lähes neljä viikkoa. Vihdoin oli pakko mennä lääkärille, kun kuume nousi ja yskä oli hurja. Jännä, että minulla on nykyään aina flunssan yhteydessä myös molemmat korvat tulehtuneet. Eikös korvatulehdus ole lasten tauti? Ja nyt oli oikeastaan tulehtunut koko turpavärkki ja keuhkot, joten antibiootti oli pakko aloittaa. Harmillisen pitkäkestoista jälkitauteineen tämä flunssa mikä nyt jyllää. Jos et vielä ole kokeillut flunssan aikana hyväksi havaittua taikajuomaa, kannattaa kokeilla. Parantaa oloa ja joskus, kun juomaa kiskoo kaksin käsin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, saattaa olla, että pöpöt lähtevät muille maille. Itse lisään tuohon taikajuomaan hunajaa ja myös sitruunaa, jos sitä on tarjolla. Yleensä liottelen inkiväärit vain mukissa kuumassa vedessä n. 10 minuuttia. Jotkut käyttävät juomassa myös valkosipulin kynsiä. Itse en yleensä käytä, mutta olen kokeillut ja yllätyksekseni ne eivät maistuneet juomassa ollenkaan. En sitten tiedä kanssatovereiden hajukärsimyksiä.
 
Pikku-Milo rakastaa lunta, tai lähinnä lelujen tai lumipallojen piilottamista hankeen. Viime talvi oli lumen suhteen nihkeä, saa nähdä millainen talvi meille nyt suodaan. Kävimme viime viikolla Milon kanssa harjoittelemassa lelun tinttausta hankeen vaahteranlehdillä. Toimi oikein hyvin ja koira etsi riemuissaan lehtien seasta palloaan. Mukavaa lokakuun loppupuolta, ja koittakaahan pysyä terveenä!
 
 
 
Vaikka kuinka yritän, en saa sen maagisuutta
kuvattua kuvausvälineilläni. Se on todella hieno!
 

 
 
 
 


lauantai 11. lokakuuta 2014

Huovutetut lapaset resorilla

Aiemmin kirjoittelinkin, että tuli huovutettua liian pienet lapaset. Nyt kuitenkin olen tehnyt tuotekehittelyä, ja olen onnistunut valmistamaan oikean kokoiset huovutetut lapaset resorilla. Lankana tässä on Novitan Joki, joka huopuu todella kauniisti. Ja koko siis naisen käteen sopiva. Joustinresorin avulla lapaset pysyvät paremmin kädessä, kuin ilman, ja mahtuvat myös paremmin takin hihan alle. Ja nytpä teidän ja itseni iloksi laitoin mittoja ylös.
 
Alussa luodaan puikoille 3,5 sopivalla pesunkestävällä villalangalla 40 silmukkaa, ja lennosta resorin (1o 1n) valmistuttua vaihdetaan Joki-lankaan ja numeron 6 puikkoihin.
 
Tein myös miesten koossa lapaset, niissä lisäsin kaksi senttiä peukalon ja itse lapasen pituuteen, aloitussilmukoita oli kaksi enemmän. Naisten lapasiin siis 40 aloitussilmukkaa ja miesten lapasiin 42.  Pesin valmiit lapaset 40 asteessa tunnin kestävällä pesuohjelmalla. Sisälle laitoin muovipussista leikatut palaset sekä peukaloon, että muuhun lapaseen. Ennen olen aina tunnollisesti ommellut muovin kiinni ompelulangalla, mutta nyt on kolmet onnistunut ilman ompeluakin. Ei onneksi huopuneet umpeen!
 

 
 
Sydämet on pistelty neulalla jälkikäteen.
Toivottavasti tästä ohjeesta on jollekulle muullekin iloa. Luonnossa on tällä hetkellä upeat värit, näistä varmasti lankavalmistajat ammentavat värisävyjä liukuvärjättyihin lankoihin.
 
 

torstai 2. lokakuuta 2014

Kämmekkäät

Neuloin Seiskaveikan jämistä nätit kämmekkäät. Tai rannekkaat, kynsikkäät, vaiko kenties puistokemistin hanskat, kuten eräs työkaverini asian ilmaisi. Oli miten oli, tuli nätit ja hyvin onnistuneesti erikokoiset, mutta eipä sitä käytössä huomaa. En muistanutkaan, että aina syksyisin meidän kotiin paistaa alkuillasta aurinko. No, kuulostaa varmaan oudolta ilolta mutta me asumme ns. siellä minne ei aurinko paista. Siksi tuo seinillä helmeilevä aurinko todella ilahduttaa mieltä!
 
Ohje on omasta päästä, palmikkoharjoituksia ajatellen.
 
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!